Kysyn, mitä on ADHD

 ADHD

Ensimmäinen maininta ADHD oireistoista on vuodelta 1798 julkaisussa "Diseases of attention" Alexander Crichton.

Seuraava on vuodelta 1902 "Defactive moral control" Geaorge Still.

1950 oireisto ajateltiin kuuluvan osaksi "minimaalista aivovammaa".

1960 "minimaalinen toimintahäiriö aivoissa"

1970 "Hyperaktiivisen lapsen syndrooma"

1980 "Keskittymiskyvyn puutteen oireisto"

1994 "Attention Deficit Hyperactivity Disorder" ADHD eli kyvyttömyys ylläpitää huomiota ja levottomuuden oireisto.

KYHLO, lol.

Mistä ADHD syntyy?

Ihmisillä on erilaisia dopamiinituotantoon vaikuttavia geenejä, joiden toiminnan häiriintyessä lisääntyy ADHD:n mahdollisuus lapsella (Neal Rojas, Barkley). 

Jotkin geenit ovat alttiimpia ympäristömyrkyille (Joel Nigg) tai äidin kokemalle stressille, jolloin alttius aktivoituu.

Synnytysvaikeudet (Hallowell), leukemiahoito tai streptokokkibakteerille altistuminen voivat myös laukaista oireiston (Barkley). 

Streptokokkibakteeri omaa samankaltaisen pintaproteiinin kuin aivoissa, jolloin immuunipuolustus voi tuhota aivoja bakteerilta puolustautuessaan. Tämä on onneksi hyvin harvinaista.

Alttius perimän kautta on hyvin todennäköinen. Barkley mainitsee lapsen ADHD:n todennäköisyyden olevan 25-30% jos vanhemmalla on ADHD. Patricia O Quinn taasen kertoo että 60% raskauksista omaa potentiaalin ADHD lapseen, oli vanhemmilla sitä oireistoa tai ei.

Mikäli vanhemmalla on hoitamaton ADHD, tulee sen hoito aloittaa ensin, jotta kuntoutus lapsen kannalta saadaan todellisuudessa toimimaan. (Barkley)

Kaksostutkimuksissa ja ottoperheissä suoritetut tutkimukset osoittavat, ettei ympäristö eikä vanhemmuuden erinomaisuus tai sen puute luo ADHD:ta. Järjestyksen puute tosin vaikeuttaa oireistoa mikäli lapsella on ADHD.

Vanhemmat ovat paimenia, kuten Barkley usein mainitsee, eivät suunnittelijoita. 

Lapsi tulee vanhempien syliin yli 400:n potentiaalisen psykiatrisen piirteen kera, eikä vanhemmilla ole mitään hallintaa niihin.

Judith Harris on kirjoittanut aiheesta 1996 "The Nurture assumption"

Vanhempia enemmän lapsen kykyyn elää yhteiskunnassa vaikuttaa asuinympäristö, koulu ja kaveripiirit.

Vanhempien sanomisilla on vaikutusta lapseen noin seitsemään ikävuoteen, mutta esimerkiksi viisitoistavuotiaana niiden vaikutus on enää 5% (Russel Barkley)

Mitä ADHD on?

Joel Nigg sanoo ADHD:n olevan kontekstioireisto.

Roberto Olivardia kuvailee ADHD:n alistimuloiduiksi aivoksi ylistimuloidulla hermostolla.

Edward Hallowell, tutkija joka ei pidä ollenkaan nimestä ADHD, omaa varsin valoisan määritelmän tälle oireistolle. Ferrari polkupyörän jarruilla. Ominaisuus ihmisessä, minkä ainutlaatuisuutta ei voi ostaa, mutta jonka haittavaikutuksia voimme hoitaa.

Russel Barkley sanoo ADHD:n olevan työmuistin toimintahäiriö, tai kehitysvamma.

Russel Barkley on luennoissaan kuvannut ADHD:ta kuin aivoissa oleviksi imureiksi, joiden toiminta on yliaktivoitunut dopamiinia ohjaavan geenin (esimerkiksi DRD4) altistumisen vuoksi. Nämä imurit poistavat dopamiinit liian herkästi, ja reaktio-ajat jäävät lyhykäisiksi ihmisen toiminnassa. Lääkityksellä "imuriin" asennetaan suodatin, ja reaktiolle harkitsemisineen jää enemmän aikaa. Lapselle tulee mahdollisuus opiskella koulussa, hankkia ystäviä.

Reagointi ei itsessään estä lasta sosiaalistumasta, mutta aggressiivisesti reagoiva lapsi menettää mahdollisuutensa ystävyyksiin hyvin pian.

Barkley kuvaa ADHD:ta neurogeneettiseksi piirteeksi, joka hidastaa aivojen kehitystä. Jokainen ADHD lapsi on noin 30% muita lapsia jäljessä kehityksessä. Aiheesta puhuessaan hän korostaa, ettei itsehallinta ole opittu ominaisuus. Hän vertaa sitä puhuttuun kieleen: ihmisen ei tarvitse oppia puhetta, vaan sen miten se tuotetaan siinä ympäristössä missä se tuotetaan, on seurausta oppimisesta.

ADHD-lapsen sisäisen äänen kehittyminen on viivästynyt, menneen ja tulevan selittäminen on tällöin vaikeaa. Lapsi toimii hetkessä eläen, tajuamatta ajan kulkua. Normaalilla lapsella tämä sisäinen ääni ohjaa rauhoittumista ja motivaatiota. ADHD lapsi vaatii nämä seikat itsensä ulkopuolelle. Pelien pelaaminen on helppoa, sillä jokaiselle tapahtumalle on välitön seuraus ja palkinto. Kotitehtäville taasen on viivästynyt seuraus, eikä ADHD lapselta voida vaatia sen ymmärtämistä. Kyse on invaliditeetista. (Barkley) Huonoa näköä hoidetaan silmälaseilla, ulkoisilla tekijöillä myös ADHD lapsi pystyy näkemään kauemmaksi.

Työmuisti on se osuus, minkä normaalit ihmiset kokevat heikkenevän iän ja hormonitoiminnan muuttuessa. ADHD lapsilla työmuisti on heikko jo alkuunsa.

Sokeus ajalle tuo vaikeuden luoda performansseja suunniteltuun toimintaan. Lapsella on tietoja, mutta tietojen käyttö on heikentynyt tai olematonta neurologisen toimintavajauden takia. Se on invaliditeetti mitä emme voi hoitaa, mutta voimme auttaa lasta muuttamalla ympäristön suotuisaksi.

 

Barkley kertoo esimerkin pyörätuolilla liikkuvasta oppilaasta: "Jos asetat rampin koulun portaille jotta pyörätuolilla liikkuva pääsee kouluun, voitko ottaa sen rampin pois kahden viikon kuluttua?"

"Jos hoidat lapsen diabetesta, lääkitys ei paranna syitä taustalla vaan ehkäisee vahingoittumista."

Sama koskee lapsia joilla on ADHD. Tukitoimet eivät kuntouta lapsesta neurologisia oireita pois, vaan mahdollistaa koulussa käymisen oireista huolimatta. Jos tukitoimet poistetaan, on lapsi lähtöpisteessään.

Tästä on tehty tutkimuksia, lähinnä vakuutusyhtiöiden mielihyväksi. Jos verrataan onnettomuusalttiutta ADHD lapsilla joita on hoidettu ja joita ei ole hoidettu, ei tulevaisuuden valoisuus ole hyvä kummallakaan ryhmällä jos hoito lopetetaan. ADHD on täysin hoidettavissa oleva oireisto, mutta se edellyttää yhteisön ja sairaanhoidon huomiota. Hoitamaton ADHD altistaa koko yhteiskunnan voimaan huonommin monien sairauksien ja onnettomuuksien (esim autokolareiden) muodossa. (Barkley)

Roberto Olivardia on puhunut luennoissaan ADHD:sta ja tunteista. Aivot janoavat stimulaatiota, ja kuormittuneena lapsi reagoi hyvin voimakkaasti, koska tällöin stimulaatio nostaa vireystilan ja "oikaisee" olemassaoloa. Aggressiivinen käyttäytyminen on siis reaktio vaikka häkellyksestä, janosta, tai avunhuuto siitä ettei lapsi osaa itse rauhoittaa itseään. Lapsen rankaisu ei tehoa, kuten ei tehoaisi eplepsiakohtauksessakaan, vaan lapsi tulee ohjata paikkaan missä saa ulkoista tukea sisäiseen reaktioon.

ADHD lapsi tykkää koskea asioita, tutkia käsillään. Pahimman kohtauksen osuessa, voi antaa vaikka vanhoja sanomalehtiä revittäväksi.

Dr Brown on myös käsitellyt pelon stimulaatiota ADHD:n kohdalla. Aivot tylsistyvät nopeasti ja alkavat kehittelemään jotakin, mitä tahansa, mikä stimuloisi tylsyyden sijaan. Tämä arvatenkin voi johtaa, ja usein johtaakin ongelmatilanteisiin muiden ihmisten kanssa. 

Miten autamme lasta jolla on ADHD?

Rankaisuilla ei ole juuri vaikutusta muuta kuin sen suhteen, että lapsi saa negatiiivisen omakuvan ja pahimmassa tapauksessa sulkee vastavuoroisuuden. Tämä voi johtaa vanhemmalla iällä tavaroiden varasteluun ja kyvyttömyyteen huomioida muita ihmisiä. Jos vastaisesti positiivinen palaute on välitöntä ja lapsen kannalta merkittävää (Win win) ei negatiivisen palautteen tarvitse olla kummoista tehotakseen.

 

Ensimmäiset asiat joihin voimme vaikuttaa on lapsen asuinympäristö, sekä vanhempien omaama tieto siitä mitä ADHD on.

Hyvä koulu on sellainen jolla on valmiuksia tukea lasta, sekä olla yhteistyössä vanhempien kanssa.

Lapsen osallistaminen ja seurausten konkretia on havaittu hyviksi tavoiksi kehittää sitä ettei onnettomuuksia tapahdu niin usein.

Terveyden hygienia, kuten Roberto Olivardia kuvailee.

Unen laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tärkeintä on päivän rytmi ja rutiinit. Terveellinen ruoka on avainasemassa. Stressitilanteiden ennakointi ja niiden ehkäiseminen. Ehkäisykeinoina tulee olla ulkoisia keinoja siihen miten toimitaan, kuten vaikka rubikinkuutio tai hauskat videot youtubessa.

Jokapäiväinen rutiininomainen liikunta on äärimmäisen tärkeää. Liikunta luo entsyymejä jotka auttavat neuroneja kommunikoimaan tehokkaammin (Brain-derived neurotrophic factor of BDFN)

Huumoria pitkin päivää. Naurua ja hassuttelua.

Lihastensio ja rentoutuminen, yksi tehokkaimmista keinoista saada kehoon tuntuma siitä että jotakin tapahtuu ja siihen voidaan vaikuttaa. Tähän samaan sarjaan kuuluu syvähengitys ja meditaatio.

Vähennä vaihtoehdot minimiin.

Koska työmuisti on heikko, ajantaju olematon ja reaktiot nopeat, tulee ympäristöstä luoda toimiva ohjauskeskus.

Muistilappuja, kuvia joissa on toiminta, ajastimia ja palkintoja.

Lapsi tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Esimerkiksi käteen laitettava kello jossa on muistutuksia, voi auttaa. 

Erilaiset tehtävät tulee olla hyvin lyhytkestoisia, ja palkintojen ja rentoutumisten tulee olla välittömiä ja huomattavia.

Rituaalit, rytmit ja rutiinit luovat arkea joka tukee terveitä elämäntapoja.

Barkley kehoittaa vanhempia pysäyttämään liikkeen (televisiot ja muut hiljaisiksi) koskemaan lasta lyhyesti, katsomaan kuin Clint Eastwood, kertomaan lyhyesti mitä lapselta toivoo, mikä on palkinto, mikä on sääntö, ja aika (lyhyt aika). Jos tehtävä ei onnistunut, tee siitä lyhyempi. Jos onnistuneen tehtävän jälkeen käydään lapsen kanssa läpi se, mikä onnistui, tulee tämä Barkleyn mukaan helpottamaan tulevaa elämää suunnattomasti.

Visualisoi palkinto lapselle, kuvaile se, näytä kuva. Auta motivaation luomisessa.

Koulunjälkeinen ohjattu toiminta olisi tärkeää, mutta ryhmässä ei saisi olla aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia. Agrressio siirtyy helposti muihin lapsiin joissa sitä ei ole aiemmin ollut.

Vanhempien tehtävä on pitää huolta siitä, että kaveripiiri on sopiva ja provosoimaton.

 

Tytöt, naiset ja ADHD

Tytöillä ADHD jää yhä usein diagnosoimatta, vaikka todellisuudessa tytöillä oireistoa on samassa suhteessa kuin pojillakin. Tytöillä, tulevilla naisilla, oireet peitetään terveyden kustannuksella "masking".

Estrogeeni vaikuttaa aivojen kehitykseen. Hormonien vaikutusta on vaikea tutkia naisilla, sillä ne vaihtelevat jatkuvasti. Se kuitenkin on tiedossa, että PMS tai menopaussi on naisille pahinta aikaa ADHD kohtausten kannalta. Alhainen estrogeeni vaikuttaa jo valmiiksi vähäiseen dopamiinituotantoon, ja aggressiot ja muistihäiriöt lisääntyvät. Tytöillä joilla on ADHD, kohtausten muoto tulee muuttumaan 15-16 vuotiaina kun kuukautiskierto alkaa.

 

Estrogeenituotanto vaikuttaa suoraan verenpaineeseen ja glukoosin käsittelyyn. 

Tilanne altistaa aikaiselle traumalle, tunteelle siitä että "huijjaa muita". Tästä seuraa mahdollisesti syömishäiriöitä, herkkyyden lisääntymistä, asthma, ihottuma, mahakipu, pääkipu, aamuiset huonovointisuudet ja ääniherkkyydet.

Krooniset sairaudet, kuten fibromyalgia omaa yhteyden hoitamattomaan ADHD oireistoon naisilla.

Ajoissa aloitettu hormonihoito ja mahdollinen arvio ADHD:sta voi tarjota keinoja välttää dementian pahimpia muotoja.

Ne samat geenit jotka ovat osallisina seuraavissa oireistoissa: parkinsonintauti, epilepsia, migreeni, ruuansulatushäiriöt, unettomuus, dementia ja verisuonivaivat, ovat osallisia ADHD oireistossa.

 

Piikkiössä 18.5.2021

Jenni Elina Holopainen

"Naiset ja ADHD" tietolähteet:

Patricia O Quinn: https://youtu.be/5ztE94XdKrA

Ellen B Littman:  https://youtu.be/QSFSAa1-NCs

Sandra Kooij: https://youtu.be/tPerPxb-RNs

Tietolähteet ADHD oireista ja tunteista:

Russel Barkley: https://youtu.be/SCAGc-rkIfo

Edward Hallowell: https://youtu.be/Y8woacIm9NE

Joel Nigg: https://youtu.be/xvkkcMoEb1M

Neal Rojas: https://youtu.be/-mqpdomdnH4

Thomas E Brown: https://youtu.be/WFkpICWE9DM

Roberto Olivardia: https://youtu.be/SccYnDY2Ov4